Hyvää kesää sulle nyt toivotam!

Matin musiikkikoulun toiminta on tältä kevältä ohi muutamaa rästituntia lukuunottamatta. Valtavat kiitokset kaikille mukana olleille perheille. Teitä oli tänä keväänä yhteensä 51 perhettä. On hyvin etuoikeutettu olo saada tehdä työkseen rakkaan musiikin opettamista.

Soitonopetustoiminta jatkuu jälleen elokuun puolella. Kysy ihmeessä mahdollisesti vapautuvia oppilaspaikkoja, mikäli soittoharrastus kiinnostaa!

 

 

Mainokset

Matin musiikkikoulun kevät 2018

Kevään soittotuntien vakioajat ovat täynnä. Soittotuntitoimintaa tapahtuu tänä keväänä viitenä päivänä viikossa, kolmella eri koululla: Metsokankaalla, Ritaharjussa ja Myllyojalla.  Kevään edetessä oppilastilanne voi toki elää. Mikäli siis mielit soittotunneille, kannattaa tiedustella ehdottomasti aina peruutuspaikkoja.  Tiedustella kannattaa erityisesti siksikin, että täytän mahdollisesti lukukausien alussa vapautuvia paikkoja aina kyselyjärjestyksessä.

Vaikka vakioajat kouluilla ovatkin jo täynnä, pidän mielelläni satunnaisia soittotunteja lahjakorttilaisille ja vähemmän säännöllistä opetusta kaipaaville aikuisoppilaille. Satunnaisia soittotunteja voidaan pitää peruutustunneilla iltaisin tai aamupäivisin ja viikonloppuisin kotonani Oulunsalossa.

design-3047520_640

Tervetuloa uusi vuosi!

Miksi musiikkiharrastus?

Varsin usein soitonopettajana kahvipöytäkeskusteluissa kohtaa kysymyksen mitä hyötyä soittamisesta on? Jokainen jolla on positiivisia kokemuksia soittoharrastuksesta tietää vastata ”koska se on yksinkertaisesti kivaa”. Samaan lopputulokseen tuli aikoinaan myös tohtori Annu Tuovila tutkiessaan suomalaisten lasten musiikkiharrastamisen syitä. ”’Mä soitan ihan omasta ilosta!’ Pitkittäinen tutkimus 7–13-vuotiaiden lasten musiikin harjoittamisesta ja musiikkiopisto-opiskelusta” oli Tuovilan väitöskirjan otsake.

15935970_10154060562721073_1479289641_n
Tässä taitaa olla opettajan ensimmäisiä soitteluja.
”Mikään muu ei stimuloi aivoja ja niiden eri alueita yhtä laajasti (Pastor, 2014).”

Sen lisäksi, että soittoharrastus tuo iloa sekä soittajalle, että ympäristölle, on soittamisella kiistattomasti muitakin hyötyjä. Tutkimusten mukaan monipuolisena kokonaisuutena motorisia- ja aivojen toiminnallisia kykyjä soittimen soittaminen kehittää:

  • keskittymiskykyä
  • koordinaatiokykyä
  • kognitiivisiä taitoja (tiedollisia taitoja kuten muistia)
  • kuuntelemisen taitoa
  • sosiaalisia taitoja
  • yhteistyötaitoja
  • luovuutta
  • organisoimistaitoja

(Hallam and Prince, 2010.)

Mainittakoon, että näitä taitoja (ainakin osittain) toki kehittävät varmasti myös monet muut harrastukset. Mielestäni musiikin tärkein ja muista harrastuksista erottava anti tulee sen kyvyssä pureutua ihmisen tunteisiin ja antaa sitä kautta syvempiä merkityksiä.

Musiikin dosentti Suvi Saarikallio (2011) tutki reilun viidentuhannen suomalaisnuoren käsityksiä musiikin merkityksestä saaden muun muassa seuraavia tuloksia:

  1. Musiikista saa apua murheisiin.
  2. Musiikki vie irti arjesta.
  3. Musiikki herättää kokemaan tunteita ja kohtaamaan kokemuksia.
  4. Musiikki vie muistoihin.
  5. Musiikki on keino ilmaista tunteita
  6. Musiikki luo iloa ja hyvää mielialaa
  7. Musiikki rentouttaa ja piristää
  8. Musiikin kautta saa uusia ystäviä.
  9. Musiikki maku yhdistää.
  10. Musiikki on yhdessä tekemistä ja kokemista.
  11. Musiikki on tunteiden jakamista ystävien kesken.

(Saarikallio, 2011, 53–61.)

Musiikki nostaa tunteita esille paremmin kuin mikään muu taiteenlaji ja musiikkia käytetään eri tunteiden sekä mielialojen säätelyyn. Esimerkiksi hyvää oloa rakennetaan tai buustataan hyvän mielen musiikilla.  (Eerola, 2010.)

Palataanpa takaisin kahvipöytään. Ehkä loppujen lopuksi minulle soittamisen tärkein tehtävä on tässä kaiken hyödyllisyyden ja työnteon kulttuurin keskellä tarjota niitä onnen hetkiä, jolloin saan olla täysin hyödytön. Voin nauttia pyyteettömästi vain omasta tekemisestä.

Lähteet:

Hallam, S. & Creech, A. (2010). Learning to Play an Instrument. Teoksessa Music Education in the   21st Century in the United Kingdom: Achievements, Analysis and Aspirations. Toim. Hallam, S. & Creech, A. 85–104. London: Institute of Education.

Eerola, T. & Saarikallio S. (2010). Musiikki ja tunteet. Teoksessa J. Louhivuori & S. Saarikallio (toim.), Musiikkipsykologia. 259­­–278. Jyväskylä: Atena.

Saarikallio, S. (2011). Mitä musiikki nuorille merkitsee? Teoksessa S. Laitinen & A. Hilmola (toim.), Taito- ja taideaineiden oppimistulokset – asiantuntijoiden arviointia, 53–61. Helsinki: Opetushallitus. Haettavissa: http://www.oph.fi/download/131643_Taito_ja_taideaineiden_oppimistulokset_-_asiantuntijoiden_arviointia.pdf

Talvio, O. 2014. Musiikilla on yllättäviä vaikutuksia kieleen, muistiin ja tunteisiin. Helsingin sanomat 30.7.2014. http://www.hs.fi/tiede/art-2000002749459.html

Tuovila. A. 2003. ”Mä soitan ihan omasta ilosta!” Pitkittäinen tutkimus 7–13-vuotiaiden lasten musiikin harjoittamisesta ja musiikkiopisto-opiskelusta. Helsinki: DocMus.

Hyvää joulua!

Musiikkikoulun syyslukukausi on ohi. Joulu jos mikä on musiikin aikaa, toivottavasti välillä kotonanne myös piano silti pauhaa.  Paljon on oppilaat sekä opettaja oppineet tälle lukuvuodelle. Kiitos yhteistyöstä.

Meilläkin tunneilla opiskellaan ahkerasti pianon vapaa säestystä. Alla olevassa videossa jouluinen esimerkki siitä, mitä se voi olla.

Nyt rauhaisaa joulua ja mukavaa lomaa sellaista pitäville! Tunnit jatkuvat jälleen loppiaisen jälkeen.

Juho Schroderus laulu, Matti Riekki piano & sovitus. 

Soittotunnit käynnissä

Soitto-opetustoiminta on lähtenyt kiihtyvällä vauhdilla käyntiin. Toimipisteitä on nyt kolme: Myllyoja, Ritaharju ja Metsokangas. Oppilaita on yhteensä jo yli kolmekymmentä. Huh, kuinka mahtavaa!

Otan toki mielelläni ilmottautumisia vastaan kesken lukuvuodenkin ja jaan peruutuspaikkoja mikäli niitä vain ilmaantuu. Eli jos soittoharrastus kiinnostaa, ota rohkeasti yhteyttä!

14429617_10153733676531073_1084658914_n
t: Perheemme 7-vuotias Shetlannin paimenkoira, Ronja

Ja loistavaa syksyä, muistakaa heijastin. 🙂

– Matti

Videoiden teko on helppoa

Internetin videosisältöpalvelut kuten YouTube ja Vimeo on täynnä toinen toistaan parempia opetusvideoita. Lapset ja nuoret osaavat uteliaisuuttaan  jo leikkiä videoiden editointiohjelmilla kun taas me VHS-sukupolven lapset saatamme yhä kuvitella, että videoiden editoiminen on haastavaa tai että editointi vaatii yhä tietotokoneeksi super-tehokkaan myllyn.

Tarjolla on lukuisia ilmaisia web-pohjaisia editoreita, puhumattakaan mobiililaitteiden maksullisista edisointisovelluksista. Tässä esimerkki yhdestä web-pohjaisesta editorista.